Kiireiden kevät & kesä 2017

Moi! Ajattelin nyt aloittaa bloggaamisen taas uudestaan, koska niin kun ehkä saatatte huomata, banneri on vaihtunut. Mä lähden nimittäin Espanjaan, Mallorcan auringon alle au pairiksi syyskuussa! Tätä päätöstä ja siihen johtaneita syitä avaan vähän tässä postauksessa, jossa avaan muutenkin mun kulunutta kevättä ja kesää. Tervetuloa takaisin! 

Keväällä mulla oli monenmoista tekemistä ja kaikenlaista tapahtui. Maaliskuu oli ehkä kaikkein hektisintä aikaa - erottiin mun poikaystävän kanssa, kirjoitin viimeiset aineet lukiosta ja olin ehdolla kunnallisvaaleissa. Ai niin, ja kävinhän mä Italiassakin. 

Kunnallisvaaleihin mä päädyin ehdolle oikeastaan puolivahingossa. Oli Kärkölän 150-vuotisbileet, johon me mentiin kutsuvieraina Sinin kanssa. Siellä oli puhumassa Juha Sipilä, ja koska olen yllytyshullu, menin ottamaan Sipilän kanssa selfien ja vaihtamaan muutaman sanasen. Tästä toimituksesta Etelä-Suomen Sanomien toimittaja oli saanut oivan kuvan ja tahtoi käyttää sitä seuraavan päivän lehdessä ja haastatteli mua siihen. Erehdyin sitten mainitsemaan omasta poliittisesta taustasta (nuorisovaltuuston puheenjohtaja muutaman kauden verran) ja siitä, että Kärkölän ja nuorten asiat kiinnostaa mua. Eihän se sinänsä valhe ollut, mutta siitä ja jättimäisestä kuvasta seuraavan päivän lehdessä syntyi sellanen pyöritys mihin en olisi uskonut joutuvani!

tässä

Muutama puolue kyseli mua keväällä riveihinsä, mutta voiton vei vasta perustettu Kaikkien Kehittyvä Kärkölä- ryhmä (myöhemmin Kärkölä-ryhmä), joka on poliittisesti sitoutumaton ryhmä täynnä aktiivisia kärköläläisiä. Pääsin kevään aikana osallistumaan aktiivisesti kaikenlaisiin tapahtumiin ja voin sanoa että torilla kyllä pari kertaa tuli seisottua kahvia kaatamassa! En oikeastaan ikinä tehnyt omaa poliittista "kampanjaa", joten se, etten tullut valituksi valtuustoon, ei yllättänyt. Sain kuitenkin niin paljon ääniä, että olen 2. varajäsen sekä mukana muutamassa lautakunnassa. Meidän ryhmä kahmaisi jättipotin Kärkölän kunnanvaltuustosta, peräti 54%, eli 15 valtuustopaikkaa. Tässä,  ja tässä muutama lehtijuttu niille, jotka tarkemmin haluavat asiasta lukea! Tämä koko kuntavaalikokemus oli tosi kiva kokemus ja tutustuin ihan mahtaviin ihmisiin. Oon tosi onnellinen, sillä Sini pääsi mukaan Keskustan riveistä! Muutenkin mukaan pääsi paljon enemmän nuoria kuin koskaan, joka on itsessään jo voitto mulle. 

No seuraava jännä juttuhan oli sitten huhtikuussa espanjan opettajien liiton järjestämän espanjan kielen kirjoituskilpailun voittaminen. Mun ikäluokalleni oli valittavana muutama aihe, joista itse valitsin Suomi - sata vuotta itsenäisyyttä. Koska olen niin älyttömän kilpailuhenkinen, hioin ja vääntelin ja kääntelin sitä esseetä tavoitteena tietenkin voittaa. Ja niinhän siinä tapahtui, postiluukusta tipahti kutsu Helsingin International Schoolissa pidettyyn palkintojenjakotilaisuuten, jossa oli paikalla myös Latinalaisen Amerikan suurlähettiläitä ja diplomaatteja. Voin rehellisesti sanoa että jännitti kyllä melkoisesti, mutta koska lattarit oli asialla, tilaisuus oli arvovieraista huolimatta ihanan rento ja leppoisa! Mentiin tilaisuuteen mun ihanan espanjan opettajan sekä äitini kanssa. 

Ja viimein koitti se päivä, kun minä ja Eetu valmistuttiin lukiosta! Tuo päivä oli kerta heitolla yksi elämäni parhaimmista. Oli ihanaa nähdä sukulaisia ja ystäviä ja juhlia heidän kanssaan meidän saavutusta. Juhlavuoden ylioppilaana, stipendi (espanjan kielestä, yllätys) kädessä eikää arvosanoissa mitään moitittavaa, oli helppo hymyillä. Vaikka lukioaika Lahden Lyseossa ei ollut todellakaan parasta elämässäni, tuona päivänä tuntui että kaikki oli toistensa parhaita kavereita ja joka ikinen meidän generationista osallistui juhlahumuun ihan täysillä. Voitaispa palata tuohon päivään! ♥

Ylppäreiden jälkeen mun kesä muuttui työn teon ja reissaamisen vaihteluksi. Kävin Irlannissa moikkaamassa mun parasta kaveria Brasiliasta, tulin Suomeen töihin kuukaudeks ja sen jälkeen lähdin kahdeks viikkoa yksin reissaamaan Itä-Eurooppaan. Näistä molemmista tulee postaukset kunhan kerkeän editoida kuvia, joita on tullut otettua taas aivan laiton määrä :-D 

Tähän samaan aikaan jännitin myös Ruotsin yliopistotuloksia, jotka tulivat vasta heinäkuun puolessa välissä. Pääsin ensimmäisellä valintakierroksella opiskelemaan Tukholman yliopistoon ohjelmaa nimeltä Latin American Studies, joka varmaan suomentuisi jokseenkin Latinalaisen Amerikan tutkimus. Koska kevään aikana mun tulevaisuuden suunnitelmat oli muuttuneet, päätin jäädä odottelemaan toista valintakierrosta. Olin mun ykkösvaihtoehtoon, Malmön yliopistoon, ohjelmaan International Relations, varasijalla 34... Ajattelin sisäänpääsyn olevan melkoisen epätodennäköistä, ja aloin etsimään alternatiiveja välivuodelle. 

'

1. Minä ja mun ihanat meksikolaistytöt Gina ja Marina Tampereella piirin viimeisessä vaihtareille järjestetyssä tapaamisessa. 2. Meidän ihana piiri 1390 ♥ kyllä tälläkin tytöllä aukes kyynelkanavat kun piti sanoa kaikille ihanille vaihtareille heipat! 3. Juhannusta vietettiin perheen kanssa perinteisesti Padasjoen mökillä :-) 4. Mun hyvä ystävä Gina (joka oli siis Lahdessa vaihdossa) lähti takasin Meksikoon ja tein sille pienen läksiäislahjan, jossa on meidän kaupunkien koordinaatit ja kartat! 

Mun ihana työkaveri Laura jakoi kokemuksiaan au pair-vuosistaan Saksassa ja Englannissa ja aloin pikkuhiljaa kiinnostua asiasta. Olin haaveillut siitä jo joskus aikasemmin, mutta jostain syystä työntänyt sen pois mielestä ajatellen että minähän lähden opiskelemaan, ei mulla ole aikaa tollaiseen. Olin aikaisemmin keväällä myös selaillut Suomi24-sivuston au pair - palstaa ja näin siellä ilmoituksen, jossa suomalais-amerikkalainen perhe haki aupparia Mallorcalle. Laitoin perheelle heti viestiä, kun sain tietää olevani Ruotsiin varasijalla 34. Ja mun onnekseni tämä ihana perhe valitsi mut kaikkien hakijoiden joukosta!! 

Olin silloin junassa matkalla töistä kotiin, kun perheen äiti soitti mulle ja kertoi heidän päätöksestään . Tulin niin onnelliseksi, että kiljahdin niin että koko junavaunu kääntyi paheksuen katsomaan mun suuntaan (ah, suomalaiset, teitä tulee niin ikävä...) ja olin yhtä hymyä ja iloa koko matkan kotiin. Siitä hetkestä tiesin, että oon aivan myyty Mallorcalle lähtemiselle ja pelkäsin, että tulen valituksi Ruotsiin yliopistoon. Sain miettiä tätä asiaa mun reissun yli, ja siellä tapasin tosi monia ihmisiä, jotka vaikutti mun päätökseen pitää välivuosi. Olen kuulemma nuori, mun pitäis tehdä sitä mikä sillä hetkellä tuntuu hyvältä ja että "opiskelemaan kerkeää myöhemminkin". Oli ilo nähdä n. 25-vuotiaita jotka on enemmän hukassa kuin minä, se anto jotenkin sellaista pientä toivoa ja rauhaa siitä, että mun ei ihan vielä tarvitse mennä yliopistoon! 

Tällä hetkellä oon tosi innoissani lähdössä Espanjaan enkä malta pääseväni tutustumaan mun host-perheeseen sekä Mallorcan saareen ♥  Tiedossa on myös muutama reissu manner-Espanjaan, kiitos Ryanairin halpojen lentojen ja mun monien meksikolaisten kavereiden, jotka opiskelee Espanjan suurkaupungeissa! Blogikin saa nyt ihan uutta virtaa kun asun ulkomailla ja siellä kaikki on paljon kiinnostavampaa kuin Suomessa. Jos sä oot au pair vuosimallia 2017, niin linkitä ihmeessä blogisi tuohon alle - olis kiva lukea kokemuksia myös muilta. Palaillaan asiaan takautuvien matkapostauksien tiimoilta, ja viimeistään Espanjasta! Aloita unelmien toteuttaminen tänään, sillä mañana on liian myöhäistä...