Mitä mulle oikein kuuluu?

Hola a todos! En ees muistakkaan että koska mä olisin viimeks kirjoitellu teille ihan tälläsen perinteisen kuulumispostauksen kera kuvakollaasien. Annetaas täältä sitten paukkua! 

1. Luulin olevani ruskettunut mutta sitten Hernán sano että en oo ja enhän mä ookkaan... 2. Koulussa, aina ei oo niin kivaa, varsinki kun huomaa että naama on täynnä ihan jäätäviä finnejä! 3. Sain vihdoinki ostettuu tollasen power bankin ittelleni, ja vielä tosi kauniissa kuosissa! 4. Kaupasta löysin jotain omituista vodkasiideriä? 

5. Mun hostperhe vei mut kattomaan jonkinlaista meksikolaista stand-up-komiikkakiertuetta. 6. Ihan hauskaahan se oli, taktiikalla "naura kun nekin nauraa niin luulevat että ymmärrän"! 7. Lauantaiaamun rentoilulookkia. 8. Eetun kanssa Skypessä ♥

9. Tilattiin pizzaa (huomatkaa, sen pizzan sai valita että se oli jaettu tolleen kolmeen osaan, kun joku ei syö kinkkua ja toinen ei tykkää ananaksesta...) ja saatiin sen mukana tollanen maailman söpöin NAKKIPITSA!! :D 10. Jeejee kipeenä... 11. Mun vaan tekis aina mieli syödä nää, mutta niiden pitää oottaa siihen Suomiesitelmään (mikä on KRÖHÖM MELKEIN VALMIS) 12. Iloisempana koulussa kera maanantaikoulupuvun. 

Noniin saapui vihdoinkin tää meidän kauan odotettu reissu Monterreyhyn, eli siis Pohjois-Meksikoon mun poikaystävän (what?) ja mun counselorin lapsien luo. Määrähän oli siis lähteä 6. perjantaina kello 8:50 aamulla ja lähdettiinkin Coatzacoalcosista köröttelemään aamuviiden aikoihin kohti Villahermosan lentokenttää. Tiellä oli kuitenkin sellanen onnettomuus, että saavuttiinkin lentokentälle vasta 8:10 aamulla ja lähtöselvitys oli jo suljettu. Suomeksi sanottuna myöhästyttiin siis meidän lennolta. Olin ihan toivoton kun Oswin kanssa yhdessä laskettiin päiviä tähän viikonloppuun. Mun lakimiesiskä sai sitten neuvoteltua meille uudet liput seuraavalle aamulle. Noh, siinä sitten 1 päivä Villahermosassa ja pääsin näkemään ihanaa Italialaista Claudiaa Villahermosan Altapriza-ostoskeskuksella ♥ Alhaalla vasemmalla makoilua lentokentän lattialla aamusella, ja kauhistelin tota Monterreyn säätä kun palelen itteni kuoliaaks täällä Coatzan 20 asteessa...

Mitähän tähän nyt sitten voi sanoa. Mentiin yhessä syömään lauantai-iltana ja oli kyllä niin ihana taas höpistä kaikesta maan ja taivaan välillä. Oswaldo on ehkä maailman ainoo ihminen joka ymmärtää mua täysin ja tietää musta kaikki mun maailman oudoimmatki jutut ♥ Se on se joka soittaa mulle bileitten jälkeen varmistaakseni että mä oon kotona turvallisesti (vaikka asuu 1500 kilometrin päässä), skypettää mulle ku mä en haluu nukkua ja tekee oikeesti ihan mitä vaan. Nyt tytöt voin sanoa että tulkaa ihmeessä Meksikoon etsimään unelmienne poikkista ;)

13. Tähän reissuun kuului sunnuntaina sitten perheaikaa! Meitä oli siis minä, mun counselor, hänen miehensä, mun counselorin äiti ja sisko. Mentiin sitten mun veljien ja rouvien kanssa aamupäivästä pienelle kaupunkikierrokselle! 14. Isoveliii ♥ 15. Isoveli pt. 2 16. Illalla oli Magdan (sisko) tanssiesitys Tec De Monterreyllä (tästä lisää kuvia). 

17. Maanantaiaamuna olikin lähtö takaisin etelään ja pääsin taas matkustamaan VIP-lipulla, jotain hyötyä kun on siniset silmät ja blondi tukka hehe! 18. Lentokentän vessassa selfie-tuokio, tottakai. 19. MUN TAKANA OLI NIIN KOMEE POIKA TOI KUVA EI ANNA MITÄÄN OIKEUTTA SILLE! (toi oikeanpuolimmainen siis). 20. Mitäs se päivästä vielä puuttui, illalla mun host-veli halus raahata mut karnevaaliin enkä yhtään kadu että menin! Ihana kokemus ja elämäni ekat karnevaalit :) 

21. Mun vieressä oli kaks jotain maailman söpöintä homopoikaa ja ne halus ottaa mun kans kuvia, mikäpäs siinä! Niin loistavia ihmisiä! :D 22. Eräs poika anto mulle tollasen kukkakruunun koska olin hänen mielestään "karnevaalien prinsessa" AAW! 23. Yks päivä koulussa odottamassa että iskä tulee hakemaan mut koska... 24. ... taas lääkärin vastaanotolle ja lääkkeitä kourassa enemmän kuin laki sallii. Miks en ikinä malta parantua kunnolla? 

♥ Emmi